Let the memories live again

Ohhoh mikä urakka ja vielä todella paljon tekemättä!
Kävin äsken läpi kaikki koulujutut, muistolaatikon, maksetut laskut, vanhat lehdet yms ja heitin/revin/vein poltettaviin kaikki turhat jutut. Tuli kyllä ihan älyttömästi tilaa ja tosiaan, monet vanhat muistot/valokuvat/kortit/kirjeet toivat ilon ja surun kyyneleet silmiini. Voi niitä aikoja. Oli ihana lukea vanhoja joulukortteja kavereilta, katsoa vanhoja valokuvia ja muistella. Se tekee hyvää, uskokaa pois!

Löysin kuvan minusta ja ystävästäni, joka otettiin yläasteella kuviksen tunnilla. Jäin pitkäksi aikaa muistelemaan noita aikoja ja kiinnitin huomiota hiuksiini. Melko lyhyet hiukset taisivat oikeasti sopia minulle ja pidinkin niistä! Silti en kyllä uskalla ainakaan vielä leikata, koska olen näitä kasvattanut niin kauan. Täytyy katsoa...

Minä blondina ja lyhyillä hiuksilla, 8lk. Mitäs pidätte?

Nrj nettiradiota kuunnellessa palasin takaisin yläasteelle. Yläaste oli karmivaa aikaa, vaikeata, ärsyttävää ja samalla niin ihanaa aikaa. Olisinpa vain hoitanut kouluni ja muut asiat paremmin, jälkiviisaus on paras viisaus ;D

Seuraavaksi pitäisi käydä läpi vaatekaappi. Vien kirpputori Karismaan vaatteet jotka myyn, koska blogikirppis ei oikein toiminut.